Joulukalenteri 2014

Alunperin mulla oli mietteissä se, että olisin postaillut joka päivä joulukuun ajan aina jouluaattoon asti joulukalenterin muodossa kaikesta maan ja taivaan väliltä, mutta havahduin todellisuuteen tajutessani etten millään pystyisi kirjoittelemaan edes hieman laadukkaampaa tekstiä päivittäin. Postaukset olisivat olleet kuvattomia, järjettömiä tai muuten vaan sieluttomia.

Tänään töissä ollessani sain kuningasidean. Värkkään tänään joulukalenterin muodossa "Kaamosmasennusjoulukalenterihaastesysteemi". Markkinoinnin arvoinen nimi.

Tässä joulukalenterissa on siis 24 osaa, jotka sinun tulisi suorittaa. Osa koskee jokaista päivää ennen joulua kun taas osa ovat sellaisia "tee näin kerran haasteen aikana"- juttuja. Vielä messissä? Loistavaa.

1. Ulkoile päivittäin ainakin puolen tunnin ajan
Ei todellakaan mikään mahdottomuus, puoli tuntia kiireisimmänkin päivästä on piece of cake. Juokse, loiki tai käppäile muuten vaan ja nauti raikkaasta ulkoilmasta, mieluiten luonnossa. Tähän puoleen tuntiin voit sisällyttää myös esimerkiksi pyöräilyn kouluun tai työpaikalle, kaikki käy, kunhan olet ulkona.

2. Juo päivittäin vähintään kolme kuppia teetä
On olemassa kahvi-ihmisiä ja teeihmisiä, mutta myös sekalaisia kuten minä. Aamu alkaa toisinaan vihreällä teellä kun taas joinain päivinä kahvi tuntuu olevan se mitä tarvitsen. Vaikka olisitkin kahvi-ihmisiä, niin kokeile juoda kolme kuppia teetä päivässä, lupaan ettet pety. Markkinoilla liikkuu kaikenlaisia lajeja ja merkkejä, mutta oma suosikkini kylminä marraskuun iltoina ovat olleet Yogi Tean mausteiset sekoitukset sekä Pukkan Love -tee.

3. Yllätä itsesi
Tämä jättää paljon harkinnan varaan, mutta tee jotain, jota et ikinä uskonut tekeväsi. Mun oma "yllätä itsesi"-hetki kesällä oli se, kun lähdin Satun kanssa ratsastamaan. Vain taivas on rajana.

4. Nouse kerran viikossa aikaisin aamulla liikkuaksesi
Viime viikon aamuspinni maanantaina 7.00 potkaisi päivän ja alkavan viikon käyntiin loistavasti. Perjantaisin mulla soi kello 5.30. mysoreen ja tän viikon keskiviikkonakin heräsin 5.50 salille kyykkäämään. Kaikki eivät ole aamuliikkujia, varsinkaan nyt kun pimeys jatkuu pitkälle aamupäivään asti, mutta olen varma, ettet tule katumaan päätöstäsi lähteä edes kävelylenkille tuntia ennen "perusherätystä". Kuten Alexander Stubbkin sanoi: "tunti liikuntaa päivässä tuo vuorokauteen kaksi tuntia lisää energiaa".

5. Iloitse pikkujutuista
Jokainen onnistuu päivittäin ainakin jossain, siitä ei voi edes kiistellä. Mikäli huono päivä vaivaa, mieti missä onnistuit tänään. Pieninkin juttu voi parantaa synkän päivän.

6. Osta itsellesi jotain kivaa
Tämäkin antaa haasteen suorittajille vapaat kädet. Oletko pitkään unelmoinut kengistä jossain nettikaupassa, mutta et ole keksinyt tarpeeksi hyvää syytä ostaa niitä? Ei hätää, nyt sinulla on se. Jos haluat panostaa johonkin pienempään, kipaise lähikaupassa ja osta itsellesi juuri sitä mitä mielesi tekee. Mmmm, brie...

7. Lue kirjoja
Koskaan ei ole hyvää syytä jättää kaunokirjallisuus ja fantasiamaailmat nurkkaan. Ei edes some. Nyt dekkari kainaloon ja sohvalle!

8. Vietä ainakin yksi ilta viikossa kotona villasukat jalassa
Myös pelkkä löhöily on välillä tarpeen. Katso telkkarista leffoja tai sarjoja, jotka ovat pyörineet ruudussa ainakin ikuisuuden tai toteuta kohtaa 7.

9. Koristele huoneesi jouluiseksi
Mikäli asut jo omillasi, voit varmasti valloittaa koko asuntosi. Osta muovikuusi tai jopa oikea kuusi ja koristele se mieleisilläsi koristeilla tai täytä olohuoneesi jouluisilla kynttilöillä tai ripusta ikkunaan joulutähti.

10. Syö ulkona edes kerran paikassa, jossa et ole ikinä ennen käynyt
Porista löytyy aivan varmasti ainakin yksi karvakäsipaikka missä et ole käynyt. Käy testaamassa se ihan vain siksi, että voit. Jos satut oleskelemaan myös Porin ulkopuolella, valikoima on varmasti hieman kattavampi!

11. Kuuntele top 5 biisit by me
Olipas itsekäs. Mutta kuunnelkaa ehdottomasti Billy Joel - Piano Man, Iron Maiden - Fear of the Dark, The Eagles - Hotel California, Guns n' Roses - November rain ja ACDC - Thunderstruck. Tämä viisikko ei kyllä ole muuttunut aikoihin. Pää pitää. Tee myös oma top 5 lista!

12. Syö piparitaikinaa
Raaka piparitaikina on vaan parhautta. Edes itse piparit ei voita sitä.

13. Laula joululauluja sydämesi kyllyydestä
Virittelin itseni joulutunnelmaan lauleskelemalla joululauluja jo syyskuussa. Mä vaan tykkään olla yksin ja laulaa niin paljon kuin sielu sietää.

14. Hymyile vastaantulijoille
Oon huomannut, että aina kun kävelen kaupungilla iloisena ja heitän hymyn kasvoille, vastaantulijatkin hymyilevät vaikka väkisin. Mahtaakohan johtua siitä, että ne kattoo mikä ihmeen vänkyrä mä oon. Nautin siitä silti.

15. Käytä värikkäitä kuteita
Aina ei tarvitse pukeutua pikkumustaan, tai oikeastaan edes harmaaseen. Välillä voi kiskoa päälle jotain värikästä ja kuviollista. Raidatkin passaa oikein loistavasti.

16. Vietä aikaa niiden kanssa, jotka ovat sinulle tärkeitä
Kalenteri huutaa Hoosiannaa ja tyhjiä tunteja ei löydy mistään, mutta mitä jos vaihtaisitkin salilla käynnin hölkäksi kaverin kanssa ihan vain koska aina ei tarvitse seurata protokollaa. Kotona kannattaa pelata pleikkaria veljen kanssa ja löffätä koirien kanssa.

17. Valvo pitkään juoruten
Ei ole parempaa viihdettä kuin silloin tällöin puhua kaikesta mitä vain mieleen juolahtaa ja tämäkin vain siksi, että sulla on maailman parhaimmat ystävät.

18. Mieti typeriä uudenvuodenlupauksia
Jokainen meistä unelmoi joskus sixpackista tai muuten trimmatusta vartalosta, siitä että olisi säästeliäämpi ja ettei aio syödä karkkia ennen vappua. C'moon. Unelmoi ennen uutta vuotta, mutta älä lupaa mitään ettei tarvitse pitää näitä utopisia lupauksia. Joskus voit toki onnistuakin, mutta epäilempäs kuitenkin. Pessimisti ei pety ;)

19. Käy kirkossa
Ei haittaa vaikket uskoisi. Käy jouluaattona jumalanpalveluksessa tai seurakunnan järkkäämässä Kauneimmat joululaulut- jutuissa. Käytiin viime vuonna Kittilän kirkossa aattoaamuna isovanhempien kanssa, eikä kaduttanut hetkeäkään, että vaivauduin sängystä ylös melkein kaksi tuntia aikaisemmin kuin loput porukasta.

20. Mene katsomaan Nightmare 2- leffa
Mä meen ainakin. Salkkarifanaatikko ei tätä missaa!

21. Pistä kolikot talteen
Olen jo jonkun aikaa laittanut kaikki 1€ kolikot ja siitä pienemmät säästöpossuun, sillä kuka oikeasti maksaa 5 senttisillä kassalla, jossa on valmiiksi ruuhkaa. Ei ketään. Lyöppä siis kaikki possuun ja vie ne esimerkiksi BePoPin talletusautomaattiin esimerkiksi joulun jälkeen. Vaikka summa olisikin vain 30€ paikkeilla, se lämmittää mieltä, sillä niistä ns. turhista 5 ja 10 senttisistä on tullut isompi könttäsumma. Tajusitte varmaan mitä ajan takaa?

22. Tee poliittisesti epäkorrekteja joulutorttuja
Te varmaan muistatte natsitorttukohun. Antakaa mennä rohkeesti, perinteistä ei luovuta!

23. Sano itsellesi joka aamu herätessäsi, että tästä päivästä tulee varmasti hyvä päivä
Toimii, päivä on asenteesta kiinni, vaikka aina kaikki ei menekään putkeen. Varsinkaan kaamosaikaan.

24. SYÖ
Jouluna ei mietitä kaloreita, rasvaprosentteja eikä myöskään hiilareita. Kinkkua ja torttua nassuun, kyllä sitä ensi vuonna painetaan taas lenkkipolulla (nyt lue kohta 18).

Siinä se nyt oli. Pitkä lista, mutta ihan easybeasy juttuja. Kommenttia kehiin täällä tai muaalla, mikäli ootte in! Meitsi painuu nyt pehkuihin, jotta jaksan spinnailla huomenna. Adios!

Sincerely yours
Motivaatio-Veera

Glamouria koeviikkoon

Jes! Kolme takana ja kaks edessä. Huomenna vapaapäivä ja aion nukkua pitkään ja sen jälkeen lähteä lenkille äidin ja poikien kanssa. Sitten voisin tehdä tuttavuutta minkäs muunkaan kanssa kuin derivoimisen. Myös Venäjää pitäisi lukaista.

Päätin tänään pitää hölläilyillan ensimmäisen teoriatunnin jälkeen, vaikkei se tosin mikään rankka ollutkaan. Tämä aamu alkoi pitkästä aikaa spinnillä ja ai että teki hyvää. Nyt on vakkaripaikka Kuntotornin aamuspinniin maanantaisin!

Nyt siihen aiheeseen. Glamouri ei ehkä ole se oikea sana tälle, mutta herättipähän ainakin huomiota. Kyseessä siis yksi ainoista ruokalajeista joita osaan valmistaa, bataattiranskalaiset. Tuttavallisemmin baturanut.

Tarvitset:

Yksi iso bataatti
Ruokaöljyä, oliiviöljy sopii ainakin mun mielestä parhaiten, mutta kaikilla on lempparinsa
Mausteita kuten suola, pippuri, timjami, oregano ja savustettu paprikamauste

Viipaloi, leikkele tai paloittele, how ever mikä tuntuu hyvältä. Pyri kuitenkin saamaan melko saman kokoisia ranuja. Mä en siihen tosin kykene. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä lyödä uuni päälle 250°C (Multi-kiertoilma 230°C) mikäli haluat rapeita ja 180°C mikäli sulle riittää ihan pehmeät mutta hyvät ranut.

Lorauta runsaalla kädellä öljyä varsinkin jos meinaat saada rapeita ranskiksia ilman että ne palavat! Nakkaa kulhoon myös haluamasi mausteet, lyö päällee esimerkiksi leikkuulauta ja sekoita mausteet ja öljy tällä tavalla yhteen.

Lemppariosio. Kaada bataattisuikaleet pellille, tän haltsaan melkolailla hyvin. Nyt ei muuta kuin uuniin ja aikaa en kerro koska unohdin ottaa sitä. Mä nyt oon vaan vähän tämmönen. Kyllä se palohälytin piippaa kun sen aika on.

Sitten vaan kokoat ehkä elämää nähneen näköiset ranut lautaselle esimerkiksi näin kuten minä, chicken korman kaveriksi. Voíla ja bon appetit.

Ei musta kyllä ole kokiksi, mutta itsepähän pyysitte jonkunlaista reseptiä. Palaillaan ens kerralla jollain relevantilla eikä tällaisellä epätoivoisella pyristelyllä!

Sincerely yours,
Veera Orvokki

Berlin, Frühjahr 2014

Hallo!

Mulla on nyt tuloillaan monen monta postausta, mutta jokaisesta puuttuu jotakin pientä kuten kuvat tai muuta infoa. Koeviikkokin kolkuttelee jo olalle ja ajattelin päästää itseni helpolla kertomalla meidän saksanryhmän reissusta Berliiniin keväällä 2014.

Olen siis lukenut saksaa seiskalta alkaen. Kutosella meille esiteltiin meidän koulussa valittavana olevat kielet joita on huimat kaksi, Saksa ja Ranska. Ei epäilystäkään siitä kumman valitsin, henkilökohtaisesti pidän Saksasta kielenä enemmän vaikka myös ranskan kielen opetteleminen on käynyt mielessä toisinaan. Kyllä sitä vielä ehtii.

Lähdimme siis huhtikuussa Berliiniin. Säätiedoitteen mukaan sinne oli luvattu yli +15°C, mutta paikanpäälle päästyämme todellisuus paljastui. Kylmä tuuli, vesisade ja tumma taivas olivat riesanamme melkein koko ajan. Lentokentälle päästyämme nauroimme Oscaria (joka oli siis luokallani ja tällä hetkellä Jenkeissä) joka oli lähtenyt matkaan talvitakissa. Eipä olisi kannattanut, sillä Espritin nahka/kangastakki ei osoittautunutkaan nappivalinnaksi. Sellaista sattuu myös paremmissa piireissä eikö?

Ensimmäisenä päivänä emme kerinneet hirveästi tekemään muuta kuin hetken ajan latailemaan akkuja meidän ihanassa hostellissa, syömään ravintola Dicke Wirtinissä sekä kuljeskelemaan Kufürstendam'illa (aka Kudamm). Harmi vaan, että melkein kaikki liikkeet sulkeutuivat ennen kuin ehdimme kiertelemään niissä.

Toisena päivänä heräsimme melko aikaisin ja kävimme syömässä aamupalan. Meidän hostellin nimi oli siis Hostel Arche, jonka huoneet olivat siis vanhan kerrostalon asuntoja, mä pidin ainakin sen yksinkertaisesta designista:)

Toisen päivän ohjelmana oli ensimmäiseksi kiertoajelu ympäri Berliiniä suomen kielisen oppaan kera. Ylimmässä kuvassa jonkun näköistä näkymää joltakin kadulta ja sen jälkeen Charlottenburg ja Siegesseule. Olisi ollut kiva tutkia kahta jälkimmäistä vieläkin tarkemmin, mutta ajan ollessa rajallinen on mahdollisesti pakko matkustaa takaisin uudestaan ;) Kiertoajelu oli todella hyvä idea siinä mielessä, että saimme paljon tärkeää infoa Berliinistä ja näimme useita kohteita myös ulkoa päin.

Tämä kuva EastSide Gallerystä on siinä mielessä loistava, että tämä oli ainoita hetkiä kun reissun aikana paistoi aurinko. Pidän kyllä tästä muutenkin vaikka itse sanonkin!

Ylemmässä kuvassa Santeri ja Matias ja alemmassa Henrik. Kuva otettu Holocaust Denkmalilla, juutalaisten muistomerkillä. Paikan historia ja olemus yleensäkin aiheuttivat mulle kylmiä väreitä varsinkin kun kävelimme koko muistomerkin "läpi". Kaunista, mutta samaan aikaan niin kamalaa.

Toisena päivänä pääsimme käymään myös Reichstagsgebäudessa eli "eduskuntatalolla". Reichstagskuppel oli yhtä huikea mitä osasin odottaa. Saksalaiset osaavat kyllä käyttää tekniikkaa hyväkseen, sillä liuskalla kävellessä kuulit kuulokkeista juuri sen kohdan historiaa tai muuta infoa, millä kävelit ja tultuasti tietyn pisteen ohi, se päivitti paikan ja alkoi kertomaan siitä. Vaikeaa selittää, se on vain pakko kokea. Näkymät olivat huikeat. Politiikkanörttillä tosin jäi hieman hampaankoloon se, ettemme nähneet eduskuntataloa sisältä päin.

Flammkuchen. There's no words kuinka hyvää se tosiaan oli. Kuin pizzaa, mutta 100 kertaa parempaa. Kevyempää. Äh, en tiedä, huisin hyvää kuitenkin. Toinen Leckerkeit mitä matkalla maisteltiin oli Currywurst. Sekin oli vaan niiiiin hyvää. Oikeastaan kaikki mitä mussutin Berliinissä oli hyvää. Tosin olen melkolailla kulinaristista tyyppiä. Niin ja ruoka on hyvää ja syöminen kivaa.

Molemmat pakollisia turistikuvia, mutta no can do. Flammkucheneista alkoi muuten meidän kolmas päivä, jolloin käytiin myös Zoossa, mutta ajattelin kirjoitella siitä erikseen, tai ainakin laittaa kuvat erikseen. Checkpoint Charlie on kuitenkin historiallisesti (sekä turismillisesti?!) niin merkittävä paikka, että olihan tuosta alemmasta kuvasta pulitettava 2€ niin, että voi sitten ylpeillä sillä vaikka naapurin Pentille. Itse tosin ylpeilin vain kotona. Mäkkäri kyllä pilasi tänkin historiafanaatikon fiiliksen.

Viimeisenä iltapäivänä käytiin kahvilla Fassbender & Rausch Pralinenkafessa kahvilla. Saatiin valita kahvin kaveriksi tuollaiset leivokset ja olin kyllä seitsemännessä taivaassa. Parasta tässä oli, että pyysin tarjoilijaa ehdottamaan/suosittelemaan jotain (tietenkin saksaksi) ja se osoittautuikin ihan nappivalinnaksi.

Allt som allt reissu oli onnistunut lukuunottamatta pieniä kommelluksia viimeisenä iltana. Meille oli järjestetty paljon ohjelmaa, mutta juuri sopivassa määrin siihen nähden, että saimme shoppailla ja kuljeskella ihmetellen Berliiniä ihan omaankin tahtiin. Unelmoinkin jo seuraavasta reissusta, tosin sen taidan varata kesäaikaan niin että pärjään ilman untuvatakkia.

Auf Wiedersehen ja sincerely yours
Veera Orvokki

Ristus mikä reissu - Liittokokous Oulussa

Viime viikonloppu oli yksi parhaimmista ja rankimmista viikonlopuista ikinä. Rankan siitä teki mun matkaseura Henna, Nina ja Sonja. Tai sitten se oli se vähäinen unen määrä...

Perjantaina lähdettiin matkaan kohti Oulua, milläs muullakaan kuin luottopeli VR:llä. Tampereella vaihdoimme junaa ja ihastelimme asemalle satanutta lunta. Mä niin rakastan talvea. 

Tampereelta juna suuntasi kohti matkan määränpäätä Oulua. Junassa matkustaminen sujui melko mukavasti. Päivän piristys oli ehdottomasti meidän Pohjanmaalaisen "koppikaverin" ihastelu siitä kuinka fiksuja nuoria me ollaan, se upposi ja syvälle :)

Toi kuva Hennasta on niiiiiin awesome, että ei mitään rajaa (tosin kuvaaja sitäkin enemmän). Lounasaikaan bongattiin hullunhyvä salaattipaikka, missä rokki soi ja palvelu pelasi. Too bad etten muista sen nimeä. Lauantain aikana kului jumalaton määrä kahvia, mikä tosin saattoi johtua erittäin lyhyistä yöunista. Onneksi tai epäonneksi, miten vaan, pahin oli vasta edessä. Lauantai-illalla olimme Oulun kaupungintalolla kutsuvieraina. Oulun kaupungintalo oli kerta kaikkisen upea.

En oikein tiedä mikä ongelma mun niskalla on tässä kuvassa mutta väliäkö sillä... Kaupungin vastaanoton jälkeen juoksimme hotellille missä odotti aidosti porilainen yllätys, bussilastillinen lätkäpoikia.

Lauantain ja sunnuntain välinen yö sujui vielä huonommin kuin pe-la. Mulla oli kirjoitettavana yksi kannatuspuheenvuoro ja esittelypuheenvuoro. Nukkumiseen ei vaan jäänyt aikaa. Onneksi oli kotimatka aikaa nukkua. Eikun.

Sunnuntai oli jännä päivä. Perjantai-illalla mietein pitkään lähdenkö ehdolle Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry.:n liittohallitukseen. Pitkäaikainen mutta aikaa vievä unelma. Kannustukset johdattelivat minut asettumaan ehdolle enkä kadu päätöstäni. Sunnuntaina minut valittiin liittohallitukseen ja ylemmässä kuvassa meitsi ja Robin (no hard feelings, mut ne äänikunkut). Tokassa kuvassa ollaan Porin edustuksen (miinus Aleksin) kanssa juhlistamassa äänestyksen tuloksia hienostolounaalla. Raxissa.

Tässä viikonlopun kuulumisia. Kuvat otettu kännykällä, sillä kameraa en saanut ahdattua korkkareilla, mekoilla ja bleiserillä sun muilla härpäkkeillä ahdattuun lentolaukkuun. Ensi vuonna alkaa siis uurastus Nuva ry.:n lihassa, siihen asti nautin näistä viikonlopuista kun saan löffätä villasukissa teetä juoden, so long!

Sincerely yours,
Veera Orvokki

Moments @home

Kuppi teetä. Yökkärit päätin pitää päälläni siihen asti kun lähden töihin. Piano ja joululauluja. Camilla Läckbergin Fyrvaktaren. Minä ja hiljaisuus.

Tänä aamuna heräsin aikaisin. Herään mielelläni aikaisemmin kuin on aivan tarpeellista, sillä tuolloin saan paljon aikaiseksi ja saan heräillä ihan rauhassa. Ihmettelin marraskuista aamua.

Otin epämääräisiä "moments"-kuvia ilman mitään tarkoitusta ihan vaan koska mä voin tehdä niin. Lähdin töihin meikittä ja tukka tuulessa hulmuten. Tuulihousut legginsien päällä.

Palailen huomenna viime viikonlopun liittokokoustunnelmien kera, stay tuned.

Sincerely yours,
Veera Orvokki

Perhe on pahin ja parhaista parhain

En ole hetkiin kirjoitellut. Päivät kuluvat nopeaan tahtiin ja välillä pitäisi kuitenkin tehdä läksyjä, syödä ja nukkua. Tänään kuitenkin päätin tulla kirjoittamaan mulle todella arasta aiheesta. Mietein kauan, uskallanko kirjoittaa tästä. En kirjoita tätä postausta siksi, että haluaisin myötätuntoa tai sääliä. En hae huomiota enkä toivo saavani yhtäkään "oivoi"-viestiä. Haluan tällä postauksella kertoa siitä, miten tärkeää on että on välittävä perhe. Perheellä en nyt tarkoita meidän klaania joka asustelee ja elelee Musassa, vaan myös läheisimpiä sukulaisia.

Olen menettänyt itselleni todella tärkeän ihmisen. Ei, hän ei ole kuollut. Välillä tuntuu et mä oon sille. 

En puhu nimillä enkä sukulaissuhteilla, ne jotka tietävät asiasta, tietävät kenestä puhun. En aio rikkoa kenenkään yksityisyyttä, en edes omaani kertomalla liian yksityiskohtaisesti siitä mitä on tapahtunut näiden vuosien aikana. Muistakaa, että tämä on vain siksi, että haluan että mun lukijat ymmärtää kuinka tärkeää on välittää lähimmäisistään.

Maailman coolein tyyppi oman isän lisäksi. Saunottiin kilpaa. Luisteltiin kilpaa. Taidettiin juostakin kilpaa. Leijuin susta kaikille mun kavereille, kuinka siistii oli kun oli tollainen _se_. Sillä oli maailman siistein työ, mihin moni ainakin pojista pyrkii. Kerroin sille välillä hölmöjä salaisuuksia, kuten siitä minne piilotimme edesmeenneen koiramme Emman kanssa isän lapion.

Yhtäkkiä tuli äkkikäännös. Kelkka muutti suuntaa, jos niin voisi sanoa. Yhtäkkiä ei mitään kontaktia. Ei vastausta viesteihin. Muserruin, enkö mä ole sen arvoinen, että se vaivautuis ees vastaamaan siihen. Parin viikon päästä lähetin uudestaan viestiä ja väitit kännykkäsi olevan rikki. Kuinka tyhmä luulet melkein 16-v tytön olevan?

"Ystävät voi valita, mut sukulaisia ei." - Se

Vuosi kului ja lähetin taas viestiä, elättämättä turhia toiveita. Niin siinä kävikin, vastaus tuli, mutta tyyppiä ei.

Kun olisin halunnut puhua asiat halki, et suostunut puhumaan kanssani, koska olen vielä lapsi. Lapsi juu, mutta lapsellakin on mielestäni oikeus tietää miksi näinkin tärkeä ihminen kohtelee tuota lasta kuin ei tuntisikaan. Niin kuin mua ei olisikaan. Et olisin vaan joku tuntematon joka hiipii illalla ovelle, mutta ei pääse sisälle.

Tiedän, että joskus näet tämän jotakin kautta, sillä somessa jos jossakin kaikki leviää niin kuin rutto. Tiedän myös sen, että et ole sydämetön, toisin kuin minä jonkun nimeltä mainitsemattoman mielestä. Sinulla on kaikki tuo tallella, mikä sulla oli ennenkin. Tiedän sen, koska tiedän ettei se oikea se tekisi mulle ikinä näin.

Koko tiistai uitiin syvissä vesissä ja diippailtiin, mutta tänään päätin; en enää haikaile perään. Olen menettänyt itselleni jotain tärkeätä ja rakasta, mutta minä en polvillani anele, en todellakaan. Päätän tämän diippailun kuvaan, joka ajoittuu kulta-aikaan sen kanssa, sekä kuuluisiin juuri keksimiini sanoihin:

Miten murskata murheet ABC. A) Hymyile, b) naura c) syö ne tai istu niiden päälle.

Pitäkää huolta läheisistänne älkääkä pelätkö kertoa heille kuinka paljon välitätte.

Sincerely yours,
Veera Orvokki