Tukkajuttuja

Ne, jotka seurailevat mua instassa ovat varmaan jo jonkin aikaa sitten huomanneet, että mun lattiamoppiluuskatukka vaihtui "tyylikkäästi ylipitkään polkkaan" (lue: melkein kuin Victoria Beckhamilla) rakkaan Hennani hellässä huomassa. Tästä postauksesta ette löydä alekoodeja Hennan käsittelyyn ettekä hiustuotteille, mutta ihan vain vinkkinä, että Henzel työskentelee M Roomissa Nortamonkadulla, joten laittakaahan poikakamut, veljet ja isät parturoitavaksi sinne. Just sayin'.

Tässä muutamat hassunhauskat otokset, jotka Olli nappasi ennen kuin kirmasin Puuvillaan ulkoiluttamaan jalkavammaista kamuani. Huomatkaa, että hiukseni eivät ole oranssit, vaikka jossain valossa siltä näyttävätkin. Kirotut mielikuvat.

No musta ei kyllä olis malliksi, en osaa olla asiallinen kameran edessä mutta väliäkö sillä.

Mitä sanoo raati? Itse olen ihan in love paitsi silloin kun talven ihkupihku kuivuus saa mun hiukset yhtä sähköisiksi kun muuntaja konsanaan. Nää on näitä elämän pieniä kömmähdyksiä.

Sincerely yours,
Veera Orvokki

Mahdottomasta mahdollista

Edellisyön pimeinä tunteina tein elämääni mullistavan päätöksen. Päätin, että tämä ei ole vain yksi niistä miljoonista uudenvuoden lupauksista, mitkä ei sittemmin mitäneetkään. Tämä on asia, joka minun on suoritettava, jotta pystyn elämään itseni kanssa. Kuulostaapa dramaattiselta.

Puhun siis 16.5. järjestettävästä Helsinkin City Run'ista. Se on siis puolimaraton, joka juostaan ympäri Helsinkiä.

En ole ikinä ollut juoksijatyyppi tai himohölkkääjä, mutta toisinaan lähtiessäni aamulla hölkälle, tunnen kuinka endorfiini virtaa suonissa siihen tahtiin, että virtaa riittäisi vaikka Utsjoelle asti. Päätin, että aion kerran elämässäni juosta puolimaratonin ja se kerta on nyt. Sen jälkeen mun ei tarvitse enää ikinä juosta, mikäli en halua. Kunhan juoksen sen kirotun puolimaratonin.

Tämä vaatii tarinan. Huikea fiilis ennen huonoa lenkkiä. Sitten huono fiilis ja tyhmä teinaripeili.

Juoksutaustaa mulla ei ole sen enempää, kuin mitä olen lenkkeillyt äidin kanssa ja satunnaiset lenkit aamuisin sekä juoksukoulussa käyminen pari vuotta takaisin. Ringeten aikana juokseminen oli yhtä vastenmielistä kuin maksan syöminen ja lenkille lähdettiin jo valmiiksi suu mutrussa. Ringeten jälkeen asenne on hieman parantunut ja varsikin onnistuneen lenkin jälkeen on hyvä fiilis, mutta en voi kyllä vieläkään väittää, että vieläkään nauttisin siitä.

Tiedän, että tämä tuleva prokkis vaatii paljon aikaa, omistautumista ja radikaalia elämäntapamuutosta, mutta olen valmis siihen. Ensi vuosi tulee olemaan kiireinen niin koulun kuin nuorisovaltuustojuttujen osalta, mutta uskoisin, että aikaiset aamuhölkät ja syömisen tarkkailu vain auttaa asiaa ja tuo mukanaan energiaa ja jaksamista.

Eilen käytiin metsässä poikien, äidin ja isän kanssa, mutta hölkästä ei vielä tullut mitään. Päätin nyt ottaa melko rauhallisesti antibioottikuurin takia, mutta heti kun tunnen olevani kunnossa, alan treenaamaan armottomasti. Okei okei, alun otan ihan kuntoilun merkeissä totutellen juoksuun ja  aktiiviseen liikkumiseen yleisesti flunssakierteen jäljiltä. Täytyy toivoa, että lumet pysyvät vielä pitkään, jotta pääsen kokeilemaan kuntoani hiihtoladulla, joskos juokseminen silloin ei olisikaan ihan niin vastenmielistä?

#tyttömäisyyskunniaan

Blogini pysyy kuitenkin melkolailla ennallaan, eikä muutu pelkäksi treenihehkutusblogiksi, mutta ajattelin, että teitä voisi kiinnostaa mun matka mahdottomasta mahdolliseen aina välillä perusjuttujen lisäksi. Välillä voisin tehdä katsastusta kehityksen ja fiilisten suhteen. Kiinnostusta?

Kuvat teille tarjosi tällä kertaa oudot lenkkiselfiet ja muut turhakkeet. Huomatkaa kuitenkin, että kuvat on otettu joko ennen tai jälkeen lenkin ;)

Sincerely yours,
Veera Orvokki

Aaton aatoksia

Kuvasaldo jouluaatolta on huima. Kuvasaldon laatu sen sijaan onkin toinen juttu. Venkku kuvaili kameralla niinkin loistavia kuvia, että ne joutaisivat Kiasman "oudoimmat abstraktit kuvat"- osastolle, mikäli sellainen joskus ilmestyy sinne. Omien kuvieni laatu ei sekään ole mikään huikea, mutta en halunnut keskittyä pelkästään kuvailuun, vaan siihen mitä jouluna kuuluukin tehdä. Syödä, viettää aikaa perheen kanssa ja sitten taas syödä hieman. Ja vielä hieman lisää.

Aamulla kävimme siis joulurauhan julistuksessa koko perheen voimin. Sen jälkeen saunoimme ja lähdimme mummulaan syömään. Sieltä kierittyämme kotiin asti, oli lahjojen vuoro. Olimpas ollut huippukiltti tänä vuonna. Täällä en rupea listaamaan lahjojani, vaan jos jotain ihan oikeasti kiinnostaa, niin sen voi kysyä multa suoraan. Musta on turha mainostaa niitä lahjoja täällä. Yhdestä lahjasta kuitenkin postaan erikseen, mutta ihan vain koska se on lahja joka tulee enemmän kuin tarpeeseen yökkäreiden lisäksi.

Illalla suunnattiin vielä Ollin kanssa yömessuun Länsi-Porin kirkkoon, vaikka ei mitään uskonnollisia ollakaan. Kirkossa käynti kuuluu kuitenkin mun mielestä jouluun, kävi siellä sitten aamulla, Kauneimmat joululaulut- tilaisuudessa tai yömessussa. 

Nyt suuntaamme äidin, isän ja poikien kanssa ulos ihanan aurinkoiseen ilmaan ja sieltä syömään viimeisiä vetoja joulupöydästä. Nauttikaa tekin hienosta ilmasta ja lomasta täysin siemauksin!

Sincerely yours,

Veera Orvokki

Jouluinen Pori

Käveltiin äidin ja poikien kanssa Raatihuoneelle, jonne Venkku ja isä tulivat autolla. Isä unohti tietenkin mun kameran kotiin, mutta näitä sattuu, onneksi on olemassa kännykkä ja tämä annettakoon anteeksi joulumielen voimin!

Tämän päivän suunnittelmissa on nyt, että suuntaan saunaan jahka piparinmussutukselta kerkeän. Sen jälkeen menemme mummulaan syömään jouluruokaa ja jossain kohtaa iltaa kieritään takaisin kotiin availemaan lahjoja. Tämä oli nyt tällainen pikkupostaus sillä halusin jakaa oman onneni valkoisesta joulusta teidän kanssa. 

Syökää paljon, nauttikaa perheen ja läheisten seurasta ja nukkukaa pitkään!

Hyvää joulua! God jul! Frohe Weinachten! Feliz Navidad! Merry Christmas! <3

Tämä kalsarisankari vetää napaansa vielä yhden piparin ja painuu lämpimään saunaan lumihangen kautta.

Sincerely yours,

Veera Orvokki

Karkkilakottoman mietteitä

Jahuu! Blogin remppa on melkein valmis, multa puuttuu enään mieleinen banneri, mutta mennään hetken aikaa tällä. Ulkoasu on myös paria muuta pientä säätöä vaille, mutta muuttelen niitä sitä mukaa kun kerkeän ja jaksan. Koulut loppuivat eilen ja heti kotiin päästyäni vaihdoin korkkarit ja pikkumustan collegehousuihin ja Venkun lätkähuppariin. Miten mahduinkaan siihen ilman, että vetskari paukahti rikki. Empäs tiedä. 

Eiliseen kuului löffäystä, löffäystä, himohyvää ruokaa, ulkoilua ja pieni extemporereissu. Sitten lisää löffäystä. Damn että rakastan lomaa. Ainoa huono puoli on, että mun pitäisi aloittaa taistelu YTL:ää vastaan, sillä 20.3. istahdetaan kirjoittamaan yhteiskuntaoppia. Tavoitteet ovat korkealla, joten nyt ei ole aikaa pelkästään löffäilyyn (lue: voisin nytkin lukea hieman kakkoskurssin kirjaa, mutta istun sohvalla).

Tänään lähdettiin Ollin ja poikien kanssa käppäilemään kotoa kohti Tuomaanmarkkinoita. Tarkoituksena oli ottaa kuvia tänne myös markkinoilta, mutta pelkurijuniori Justus ei antanut siihen oivaa mahdollisuutta. Toinen vaihtoehto voi olla oma saamattomuuteni, mutta mitään en myönnä. 

Kokonaisuudessaan viikko on ollut hyvä ja huono. Kipeä kurkku ja jatkuva keuhkojen pihalle yskiminen on jossain määrin rasittanut mieltä ja kehoa. Tunnelma on jossakin määrin pilalla, kun en ole liikkunut kunnolla viikkoon ja jo portaissa käveleminen saa aikaan yskävyöryn, jota voisi verrata 3 Richterin maanjäristykseen. Mieli on taasen kärsinyt liikkumattomuudesta myös sillä, etten ole tarkkaillut syömisiäni. Asiaa ei todellakaan auttanut se, että eilen loppui karkkilakko, mutta puolustuksekseni voin sanoa, että syön Punnarista napattuja Luomu Viinikumeja, joissa on raakaruokosokeria. Shame on me.

Alla kuitenkin pari kuvaa musta ja pojista, jotka Olli otti. Kuvissa näkyy btw mun tuoreimmat vaatesatsaukset, Mangon villakangastakki ja Marc' O Polon nahkahanskat.

Hauskaa alkavaa viikkoa!

Sincerely yours,

Veera Orvokki

Julmys

Meille tuotiin tänään sisälle kuusi. Ihana tuoksu ja ihanan jouluinen fiilis. Tasan viikko jouluaattoon, tuntuu kuin siitä olisi vain pari päivää kun vietettiin mun 17v synttäreitä. Hullua.

Mulla on taas jäänyt kirjoittelu taka-alalle reissailun ja koulujuttujen takia, mutta lomalla lupaan olla aktiivisempi ja postailla useammin, tietysti sen minkä kirjoituksiin lukemiseltani kerkeän... Nyt pari kuvaa kuusisessiosta, laiska valokuvaaja ja huono valoitus ei aina ole mikään paras yhdistelmä, mutta näillä mennään.

Tosin ennen kuin scrollaatte alas kuvien pariin, niin kehoitan pistämään taustalle mielestäni ihanimman joululaulun ever TÄSTÄ

Take care and sincerely yours,
Veera Orvokki

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Varsinkin jälkimmäinen osa otsikosta kuvaa meidänkin perheen arkea paljolti säätelevää lajia, jääkiekkoa. Välillä sovitaan siitä, kerkeänkö vahtimaan poikia (lue koiria) kun muut lähtevät viikonlopun verran kestävään turnaukseen, kun taas välillä mietitään sitä, milloin voidaan syödä että Venkku kerkeää treeneihin.

En missään nimessä valita enkä tunne tuskia siitä, että kyseinen laji saa niin paljon huomiota. Päin vastoin, nautin jäähallilla olosta, onhan se kuitenkin aina ollut mulle kuin toinen koti. Välillä on vain tylsää jäädä yksin kotiin muiden matkatessa toiselle puolelle Suomea, mutta saanpahan olla rauhassa. Välillä löydän itseni kahviovuorosta, välillä kuuluttajana ja joinain kauniina päivinä ihan vain katsojana. Nautin silti täysin rinnoin kaikesta.

Mulla ei ollut tulevaisuutta ringeten- tai lätkäpelaajana. En ole varma olinko liian laiska, aikaasaamaton vai muuten pöljä vai johtuiko se ajanpuutteesta. Itse betsaisin vikan puolesta. Venkulla taas on kaikki ovet avoinna ihan huipulle asti, siksi haluan olla mukana tässä, niin kuin koko meidän perhe koirista alkaen.

"Veera voitsä ottaa sellase kuva mis mä vedä tai tuuleta tai taklaa?"

Meillä jääkiekko on koko perheen juttu, siksi yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta <3

Kaikki kuvat otettu Ässät 03 - Lukko 03 matsista pari viikkoa takaperin.

Sincerely yours,
Veera Orvokki

No mud, no lotus

Huomenta ja hyvää itsenäisyyspäivää! Otsikko on peräisin mun joogatopista ja se kertoo paljon elämästä, ei uhrauksia, ei voittoa tai jotain muuta mitä ikinäkään haluaa. Tänään oli tarkoituksena lähteä 9.00 seuraamaan kynttiläkulkuetta ja sen jälkeen jumalanpalveluksen kautta sankariristille, mutta tämän viikon väsymyksen lamauttamana päätin jäädä sänkyyn ja suunnata kello 13.00 alkavaan itsenäisyyspäivän juhlakonserttiin.

Olin tämän viikon maanantaina kuvailemassa Porin Joogakerhon nettisivuille matskua ja sain luvan käyttää niitä myös täällä, joten sen pitemmittä puheitta, enjoy!

Nyt sujautan päälle lämpimän neuleen ja syön oikein rohevan aamupalan, tehkää tekin niin!

Sincerely yours,
Veera Orvokki

Joulukalenteri 2014

Alunperin mulla oli mietteissä se, että olisin postaillut joka päivä joulukuun ajan aina jouluaattoon asti joulukalenterin muodossa kaikesta maan ja taivaan väliltä, mutta havahduin todellisuuteen tajutessani etten millään pystyisi kirjoittelemaan edes hieman laadukkaampaa tekstiä päivittäin. Postaukset olisivat olleet kuvattomia, järjettömiä tai muuten vaan sieluttomia.

Tänään töissä ollessani sain kuningasidean. Värkkään tänään joulukalenterin muodossa "Kaamosmasennusjoulukalenterihaastesysteemi". Markkinoinnin arvoinen nimi.

Tässä joulukalenterissa on siis 24 osaa, jotka sinun tulisi suorittaa. Osa koskee jokaista päivää ennen joulua kun taas osa ovat sellaisia "tee näin kerran haasteen aikana"- juttuja. Vielä messissä? Loistavaa.

1. Ulkoile päivittäin ainakin puolen tunnin ajan
Ei todellakaan mikään mahdottomuus, puoli tuntia kiireisimmänkin päivästä on piece of cake. Juokse, loiki tai käppäile muuten vaan ja nauti raikkaasta ulkoilmasta, mieluiten luonnossa. Tähän puoleen tuntiin voit sisällyttää myös esimerkiksi pyöräilyn kouluun tai työpaikalle, kaikki käy, kunhan olet ulkona.

2. Juo päivittäin vähintään kolme kuppia teetä
On olemassa kahvi-ihmisiä ja teeihmisiä, mutta myös sekalaisia kuten minä. Aamu alkaa toisinaan vihreällä teellä kun taas joinain päivinä kahvi tuntuu olevan se mitä tarvitsen. Vaikka olisitkin kahvi-ihmisiä, niin kokeile juoda kolme kuppia teetä päivässä, lupaan ettet pety. Markkinoilla liikkuu kaikenlaisia lajeja ja merkkejä, mutta oma suosikkini kylminä marraskuun iltoina ovat olleet Yogi Tean mausteiset sekoitukset sekä Pukkan Love -tee.

3. Yllätä itsesi
Tämä jättää paljon harkinnan varaan, mutta tee jotain, jota et ikinä uskonut tekeväsi. Mun oma "yllätä itsesi"-hetki kesällä oli se, kun lähdin Satun kanssa ratsastamaan. Vain taivas on rajana.

4. Nouse kerran viikossa aikaisin aamulla liikkuaksesi
Viime viikon aamuspinni maanantaina 7.00 potkaisi päivän ja alkavan viikon käyntiin loistavasti. Perjantaisin mulla soi kello 5.30. mysoreen ja tän viikon keskiviikkonakin heräsin 5.50 salille kyykkäämään. Kaikki eivät ole aamuliikkujia, varsinkaan nyt kun pimeys jatkuu pitkälle aamupäivään asti, mutta olen varma, ettet tule katumaan päätöstäsi lähteä edes kävelylenkille tuntia ennen "perusherätystä". Kuten Alexander Stubbkin sanoi: "tunti liikuntaa päivässä tuo vuorokauteen kaksi tuntia lisää energiaa".

5. Iloitse pikkujutuista
Jokainen onnistuu päivittäin ainakin jossain, siitä ei voi edes kiistellä. Mikäli huono päivä vaivaa, mieti missä onnistuit tänään. Pieninkin juttu voi parantaa synkän päivän.

6. Osta itsellesi jotain kivaa
Tämäkin antaa haasteen suorittajille vapaat kädet. Oletko pitkään unelmoinut kengistä jossain nettikaupassa, mutta et ole keksinyt tarpeeksi hyvää syytä ostaa niitä? Ei hätää, nyt sinulla on se. Jos haluat panostaa johonkin pienempään, kipaise lähikaupassa ja osta itsellesi juuri sitä mitä mielesi tekee. Mmmm, brie...

7. Lue kirjoja
Koskaan ei ole hyvää syytä jättää kaunokirjallisuus ja fantasiamaailmat nurkkaan. Ei edes some. Nyt dekkari kainaloon ja sohvalle!

8. Vietä ainakin yksi ilta viikossa kotona villasukat jalassa
Myös pelkkä löhöily on välillä tarpeen. Katso telkkarista leffoja tai sarjoja, jotka ovat pyörineet ruudussa ainakin ikuisuuden tai toteuta kohtaa 7.

9. Koristele huoneesi jouluiseksi
Mikäli asut jo omillasi, voit varmasti valloittaa koko asuntosi. Osta muovikuusi tai jopa oikea kuusi ja koristele se mieleisilläsi koristeilla tai täytä olohuoneesi jouluisilla kynttilöillä tai ripusta ikkunaan joulutähti.

10. Syö ulkona edes kerran paikassa, jossa et ole ikinä ennen käynyt
Porista löytyy aivan varmasti ainakin yksi karvakäsipaikka missä et ole käynyt. Käy testaamassa se ihan vain siksi, että voit. Jos satut oleskelemaan myös Porin ulkopuolella, valikoima on varmasti hieman kattavampi!

11. Kuuntele top 5 biisit by me
Olipas itsekäs. Mutta kuunnelkaa ehdottomasti Billy Joel - Piano Man, Iron Maiden - Fear of the Dark, The Eagles - Hotel California, Guns n' Roses - November rain ja ACDC - Thunderstruck. Tämä viisikko ei kyllä ole muuttunut aikoihin. Pää pitää. Tee myös oma top 5 lista!

12. Syö piparitaikinaa
Raaka piparitaikina on vaan parhautta. Edes itse piparit ei voita sitä.

13. Laula joululauluja sydämesi kyllyydestä
Virittelin itseni joulutunnelmaan lauleskelemalla joululauluja jo syyskuussa. Mä vaan tykkään olla yksin ja laulaa niin paljon kuin sielu sietää.

14. Hymyile vastaantulijoille
Oon huomannut, että aina kun kävelen kaupungilla iloisena ja heitän hymyn kasvoille, vastaantulijatkin hymyilevät vaikka väkisin. Mahtaakohan johtua siitä, että ne kattoo mikä ihmeen vänkyrä mä oon. Nautin siitä silti.

15. Käytä värikkäitä kuteita
Aina ei tarvitse pukeutua pikkumustaan, tai oikeastaan edes harmaaseen. Välillä voi kiskoa päälle jotain värikästä ja kuviollista. Raidatkin passaa oikein loistavasti.

16. Vietä aikaa niiden kanssa, jotka ovat sinulle tärkeitä
Kalenteri huutaa Hoosiannaa ja tyhjiä tunteja ei löydy mistään, mutta mitä jos vaihtaisitkin salilla käynnin hölkäksi kaverin kanssa ihan vain koska aina ei tarvitse seurata protokollaa. Kotona kannattaa pelata pleikkaria veljen kanssa ja löffätä koirien kanssa.

17. Valvo pitkään juoruten
Ei ole parempaa viihdettä kuin silloin tällöin puhua kaikesta mitä vain mieleen juolahtaa ja tämäkin vain siksi, että sulla on maailman parhaimmat ystävät.

18. Mieti typeriä uudenvuodenlupauksia
Jokainen meistä unelmoi joskus sixpackista tai muuten trimmatusta vartalosta, siitä että olisi säästeliäämpi ja ettei aio syödä karkkia ennen vappua. C'moon. Unelmoi ennen uutta vuotta, mutta älä lupaa mitään ettei tarvitse pitää näitä utopisia lupauksia. Joskus voit toki onnistuakin, mutta epäilempäs kuitenkin. Pessimisti ei pety ;)

19. Käy kirkossa
Ei haittaa vaikket uskoisi. Käy jouluaattona jumalanpalveluksessa tai seurakunnan järkkäämässä Kauneimmat joululaulut- jutuissa. Käytiin viime vuonna Kittilän kirkossa aattoaamuna isovanhempien kanssa, eikä kaduttanut hetkeäkään, että vaivauduin sängystä ylös melkein kaksi tuntia aikaisemmin kuin loput porukasta.

20. Mene katsomaan Nightmare 2- leffa
Mä meen ainakin. Salkkarifanaatikko ei tätä missaa!

21. Pistä kolikot talteen
Olen jo jonkun aikaa laittanut kaikki 1€ kolikot ja siitä pienemmät säästöpossuun, sillä kuka oikeasti maksaa 5 senttisillä kassalla, jossa on valmiiksi ruuhkaa. Ei ketään. Lyöppä siis kaikki possuun ja vie ne esimerkiksi BePoPin talletusautomaattiin esimerkiksi joulun jälkeen. Vaikka summa olisikin vain 30€ paikkeilla, se lämmittää mieltä, sillä niistä ns. turhista 5 ja 10 senttisistä on tullut isompi könttäsumma. Tajusitte varmaan mitä ajan takaa?

22. Tee poliittisesti epäkorrekteja joulutorttuja
Te varmaan muistatte natsitorttukohun. Antakaa mennä rohkeesti, perinteistä ei luovuta!

23. Sano itsellesi joka aamu herätessäsi, että tästä päivästä tulee varmasti hyvä päivä
Toimii, päivä on asenteesta kiinni, vaikka aina kaikki ei menekään putkeen. Varsinkaan kaamosaikaan.

24. SYÖ
Jouluna ei mietitä kaloreita, rasvaprosentteja eikä myöskään hiilareita. Kinkkua ja torttua nassuun, kyllä sitä ensi vuonna painetaan taas lenkkipolulla (nyt lue kohta 18).

Siinä se nyt oli. Pitkä lista, mutta ihan easybeasy juttuja. Kommenttia kehiin täällä tai muaalla, mikäli ootte in! Meitsi painuu nyt pehkuihin, jotta jaksan spinnailla huomenna. Adios!

Sincerely yours
Motivaatio-Veera

Glamouria koeviikkoon

Jes! Kolme takana ja kaks edessä. Huomenna vapaapäivä ja aion nukkua pitkään ja sen jälkeen lähteä lenkille äidin ja poikien kanssa. Sitten voisin tehdä tuttavuutta minkäs muunkaan kanssa kuin derivoimisen. Myös Venäjää pitäisi lukaista.

Päätin tänään pitää hölläilyillan ensimmäisen teoriatunnin jälkeen, vaikkei se tosin mikään rankka ollutkaan. Tämä aamu alkoi pitkästä aikaa spinnillä ja ai että teki hyvää. Nyt on vakkaripaikka Kuntotornin aamuspinniin maanantaisin!

Nyt siihen aiheeseen. Glamouri ei ehkä ole se oikea sana tälle, mutta herättipähän ainakin huomiota. Kyseessä siis yksi ainoista ruokalajeista joita osaan valmistaa, bataattiranskalaiset. Tuttavallisemmin baturanut.

Tarvitset:

Yksi iso bataatti
Ruokaöljyä, oliiviöljy sopii ainakin mun mielestä parhaiten, mutta kaikilla on lempparinsa
Mausteita kuten suola, pippuri, timjami, oregano ja savustettu paprikamauste

Viipaloi, leikkele tai paloittele, how ever mikä tuntuu hyvältä. Pyri kuitenkin saamaan melko saman kokoisia ranuja. Mä en siihen tosin kykene. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä lyödä uuni päälle 250°C (Multi-kiertoilma 230°C) mikäli haluat rapeita ja 180°C mikäli sulle riittää ihan pehmeät mutta hyvät ranut.

Lorauta runsaalla kädellä öljyä varsinkin jos meinaat saada rapeita ranskiksia ilman että ne palavat! Nakkaa kulhoon myös haluamasi mausteet, lyö päällee esimerkiksi leikkuulauta ja sekoita mausteet ja öljy tällä tavalla yhteen.

Lemppariosio. Kaada bataattisuikaleet pellille, tän haltsaan melkolailla hyvin. Nyt ei muuta kuin uuniin ja aikaa en kerro koska unohdin ottaa sitä. Mä nyt oon vaan vähän tämmönen. Kyllä se palohälytin piippaa kun sen aika on.

Sitten vaan kokoat ehkä elämää nähneen näköiset ranut lautaselle esimerkiksi näin kuten minä, chicken korman kaveriksi. Voíla ja bon appetit.

Ei musta kyllä ole kokiksi, mutta itsepähän pyysitte jonkunlaista reseptiä. Palaillaan ens kerralla jollain relevantilla eikä tällaisellä epätoivoisella pyristelyllä!

Sincerely yours,
Veera Orvokki