Nyt kuitenkin itse asiaan, lueskelin samalla kun kuuntelin hyvää musaa mun lemppariblogien vuosikatsauksia ja mietein, miksen itsekin väsäisi sellaista, vaikka mulla ei niin hirveästi kuvia alkuvuodelta olekaan ja kronologinen järjestyskin ontuu. Mennään niillä mitä siis on, varsågoda.
Porin Nuorisovaltuuston järjestäytymiskokouksessa 2013 päästin vihdoin sisäisen poliitikonalkuni valloilleen ja hain mukaan nuorisovaltuuston puheenjohtajistoon. Vuosi 2014 on opettanut minulle politiikan saralla paljon, mutta ennen kaikkea olen tutustunut ihaniin uusiin ihmisiin ja kokenut kaikkea, jota en olisi kokenut ilman, että olisin Porin nuorisovaltuuston jäsen. Kun pidimme toisen varapuheenjohtajan Akselin kanssa jäähyväispuheen, tajusin oikeasti kuinka paljon rakastan tätä touhua. Kuvassa minä, Akseli ja puheenjohtaja Nina SuomiAreenan aikaan. Kiitos teille tästä vuodesta. *enitkemuttasilmänihikoilee
Reissattu on niin kotimaassa, kuin ulkomailla. Helmikuussa matkustin ekaa kertaa yksin ulkomaille Satun luokse Tukholmaan, huhtikuussa lähdimme Berliiniin saksanryhmän kanssa ja elokuussa Olli sai multa lahjaksi lentoliput Tukholmaan. Elokuinen Tukholman reissu oli mun ja Ollin ensimmäinen reissu yhdessä ulkomailla.
Kotimaassa paikkoja on monia, niistä mainittakoon esimerkiksi Tampere, Turku, Helsinki, Oulu ja Laukaa.
Käytiin myös Ukon kanssa pariin kertaan vilvoittelemassa koirarannalla. Ennen Ukko ei uinut missään nimessä, mutta kyllä meidänkin vanhasta herrasta hiljalleen kuoriutui oikea vesipeto. Henna piti myös elämänsä ensimmäistä kertaa koiraa sylissä, oli kuulemma aika spesiaalia varsinkin kun koira oli märkä. Matkustettiin myös Ukon kanssa bussilla ja bussissa häntä ihastelevat vanhat ja nuoret naiset olivat kyllä herran mieleen.
Haha, tähän kuvaan kiteytyy kaks juttua. Sain mun ekan ihka oikean vakkarityön Kävelykadun Punnarista ja se on vaan maailman paras työpaikka, vaikkei musta välttämättä ikuista pähkinäprinsessaa tulekaan. Toinen juttu on jooga. Oli ihanaa aina välillä venytellä takahuoneessa paikkoja, jotka olivat jumissa edellisen päivän joogailusta. Parasta oli joogaaminen ulkona ja aamumysoret shalassa. Kuvassa mulla on jalassa äidin joogahousut, jotka varastin salaa, koska oon ehkä hieman kateellinen siitä, että äidillä on niin kivat bylsat. Mitään en myönnä.
Löffättiin Ukon kanssa soffalla, varsinkin silloin kun kukaan muu ei ollut näkemässä ja käskemässä Ukkoa alas. Aurinkoisina ja lämpiminä päivinä löffäys sujui hyvin myös aurinkotuolissa tai terassilla. Mukana meiningeissä oli usein kirja tai sanomalehti, jonka lukeminen välillä tuotti ongelmia, sillä en huomioinut koiraani sadasosa sekunnin ajan vaihtaessani sivua, mistä seurasi äkäinen työntö kuonolla.
Elokuussa jouduin hyvästelemään mun rakkaan Oscarin, joka lähti tutkiskelemaan elämää Atlantin toisella puolen Ohiossa. Kuva on otettu Oscun ylläriläksiäisissä, jota järkättiin mun ja Oscun siskojen voimin ja juhlista tuli huisinhauskat. Mulla on kamala iksu mun eturivin kamua. Tuu ehjänä takaisin<3
Hengailin myös melkolailla Ollin kanssa. Mun vuosi oli rankka koulun ja harrastusten suhteen, mutta Olli oli aina tukemassa mua ja mukana mahdollisimman paljon. Välittämisestä kertoo varmaankin esimerkiksi se, että Olli hyppäsi dösään aamulla helmikuussa ja tuli mua vastaan lentokentälle Helsinki-Vantaalle, kun tulin Tukholmasta ihan vain koska ei ollut muuta tekemistä ja se halus nähä mut. Vihaan romantiikkaa enkä ikinä jaksa julkisilla paikoilla julistaa rakkautta, mutta tykkään tosta tomppelista todella <3
Opiskelin myös ahkerasti ja koulussa petyin vain äikässä. Jospa tänä vuonna jaksaisin panostaa enemmän esseisiin? Matikassakin on vielä hiomista, mutta melko hyvillä raitella mennään. Joulun alla aloin lukemaan ylppäreitä varten. Kuvassa mun mantsan kirja ja herkkubulletproof. Kahvista on kyllä tullut iso osa tämänkin lukiolaisen arkea.
Yksi vuoden 2014 isoimmista jutuista oli se, kun Justus saapui meille. Tuo junnu on kyllä tuonut menoa ja meininkiä meidän taloon. Justus on kieltämättä suloinen pusupoika, joka ei jätä ketään kylmäksi. Juuri äsken hän kävi toivottamassa hyvät yöt keimailemalla hetken aikaa mun vieressä nuollen mun varpaita. Luultavasti merkki välittämisestä, vaikken siitä niin suuresti pidäkään.
Vietin myös aikaa kavereiden kanssa. Ylempänä kuva, kun lähdimme Konstan Pololla, joka on muuten meidän luottopeli, Kallossa ja Yyterissä käymään. Opein sillä reissulla, että märät uikkarit kuivien vaatteiden alla ei ole hyvä yhdistelmä varsinkaan kun ilta alkaa viilenemään. Alla kuva mun reissusta Laitilaan Lauran luokse, päivä oli lämmin ja aurinkoinen, joten miksipäs ei laskea kattoa ja lähteä kurvailemaan ;) Ensi vuonna aion kuitenkin viettää vielä enemmän aikaa kamujen kanssa!
Musta tuli nelisilmä, rillipää, rillirousku ja ihan silmälasipäinen. En ottanut asiasta ressiä, varsinkaan kun mun mielestä mun rillit on maailman hienoimmat ja osasin orientoitua kohtalooni, sillä mun isä sai lasit aika tarkkaan samoihin aikoihin kuin mä, samoilla "vaivoilla" mennään! Tää kuva löytyy myös instasta kuvatekstillä "Jokainen rillipää on laulun ja teinipeilin arvoinen".
Olin myös ekaa kertaa "dogsitterinä" koiramummo Elsalle. Kun joskus oon iso, aion hankkia lapukan, ihan vain koska voin.
Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, otin
Tässä jonkunlainen postaus mun vuodesta, toisena uuden vuoden lupauksena voin luvata, että blogin muut postaukset eivät tule olemaan yhtä sekavia kuin tämä. Minähän en ole ollenkaan sekava!
Hyvää uutta vuotta vielä kaikille lukijoilleni!
Sincerely yours,
Veera Orvokki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti